Ikkkunoista puhaltaa kylmä viima sisään, nurkissa kahisee muuten on hiljaista, kuulen vain oman hengityksen ja askeleeni jotka kulkevat lasinpalojen päällä. Tässä talossa on aina niin outo tunnelma, talo ei ole syrjässä mutta silti se tuntuu olevan niin yksinäinen. Tunnelma on yhtäaikaa rauhallinen ja jännittynyt. Kotona tehdessäni kuvia huomasin syyn outoon tunnelmaan, ikkunalaudalla olevassa kolmioin muotoisessa lasinpalasessa on kasvot jotka eivät ole minun kasvot, otin tämän kuvan huoneen toisesta laidasta zoomia käyttäen, lasin pala on myös kallellaan ikkunaan päin, kuvassa on kaitakasvoinen nuori nainen , hänellä on melko totiset kasvot, ihokarvani nousee pystyyn, olen kokenut jotain ainulaatuista.

Tässä rajattu kuva jossa kasvot erottuvat selkeämmin.